perjantai 24. lokakuuta 2014

Raportointia vegaani viikoltani

Tämän viikon aikana olen kokeillut paljon uutta keittiössä. Välillä onnistuen, mutta toisaalta välillä löytänyt totaalisia floppeja. Vegani viikkoani on vielä hieman jäljellä, mutta tässä muutamia näytteitä tältä viikolta.

Quinokookospuuroa vadelmien kera


Keitin quinosta puuroa kookosmaitoon, joka mielestäni maistui hyvälle. Tällä viikolla olen myös kokeillut keittää kaurapuuron mantelijuomaan ja kookosjuomaan. Näillä pienillä muutoksilla saa mukavaa vaihtelua perinteiseen kaurapuuroon.

Itselleni aivan uusi raaka-aine, jota käytin tällä viikolla oli tofu. Kaupassakin minun oli hieman vaikea aluksi löytää kyseinen artikkeli, mutta löytyi. Kaupassa olessani en ollut vielä selaillu tofu reseptejä, jonka takia kaupasta tarttui vahingossa pehmää tofua, joka oli tarkoitettu ilmeisesti lähinnä leivontaan ja oli rakenteeltaan todella pehmeä ja esimerkiksi pehmeän tofun paistaminen oli melko vaikeaa lähes mahdotonta tai ainakaan en saanut rapsakan näköiseksi niitä paistettua niin kuin monessa ohjeessa näkyi. Tofun koostumus ei kuitenkaan makuun vaikuttanut. Tofusta kokeilin tehdä quinotofusalaatin ja laitoin juurespihvien joukkoon puolikkaan paketin.

Tofuquinosalaatti


Juurespihvejä uunivihannesten ja vihersalaatin kanssa


Tofu ei ole vielä aivan valloittanut sydäntäni, mutta kokeilut tofun parissa jatkuvat keittiössäni. Läysin kaupasta tofusta valmistettua "juustoraastetta". Siihen tartunkin seuraavaksi. Vegaanin ruokavaliota noudattaessani olen huomannut, että omassa ruuanlaitoissaan tulee melko paljon käytettyä juustoraastetta ja se on vegaanin ruokavaliossa melko vaikea mielestän korvata tai katsotaan mitä mieltä olen kokeiltuani "juustoraastetta". Kantapään kautta kokeiltuani totesin myös, että maustamatonta jogurtia oli melko vaikea korvata. Fiaskon nimi on kaurajogurtistta tehty tsatsiki.
Olen aina pitänyt tsatsikista ja se kuuluu melko olennaisella tavalla meidän ruuanlaittoon. Se on mukava kastike niin kalalle, kanalle, vihanniksille, salaateille. Falafeleja tehdessäni ajattelinkin, että näiden kylkeen sopisi tsatsiki. Hetken mieleijohteesta kaurajogustista alkoi syntyä tsatsikia.... Vaikka purkin kyljessä lukee, että soveltuu ruuanvalmistukseen parhainta se on mielestäni ollut erilaisissa smothieissa! 


 Vegaanisen ruokavalion kokeilua tässä vaiheessa viikkoa voin kyllä suositella hyvin lämpimästi. Toki aluksi joutuu pohtimaan melkoisesti, mitä voi syödä ja toisaalta joutuu pohtimaan,että saa tarpeeksi proteiinia, rasvoja tai kalsiumia. Koen, että tämän kokeilu viikon ansioista meillä tullaan syömään enemmän kasvisruokaa. Vegaanisen ruokavalio viikon aikana olen huomannut, että oma kehoni on ainakin pitänyt tästä ruokavaliosta.

maanantai 20. lokakuuta 2014

Viikko vegaanin ruokavaliolla

Olin pohtinut jo pitkään, että haluaisin kokeilla vegaanin ruokavaliota. Halusin tietää millaisia vaikutuksia sillä on omaan kehooni, mutta samalla se on oma ympäristötekoni. Toisaalta otan tämän uudenlaisena makumatkailuna ja toivon löytäväni uusia kasvisreseptejä, jotka voisivat jäädä pysyvästi arkeemme.

Vegaanin ruokavalio koostuu pelkästään kasvisperäisistä tuotteista eli näin ollen lihan lisäksi mm. maitotuotteet tai kananmunat eivät kuulu ruokavalioon.

Ensimmäinen aamu vegaanina alkoi kaurapuurolla, joka oli tehty mantelijuomaan. Kaurapuurossa mantelijuoma maistui mielestäni todella hyvältä, mutta kahvin joukkoon vaatii vielä hieman totuttelua. Aivan kuin mantelijuoma ei olisi lieventänyt kahvin karvautta, niin hyvin kuin tavallinen maito. (Huom. minun tavallinen maito eli laktoositon rasvaton maitojuoma eli joku kyllä voisi sanoa, että sekään ei ole maitoa nähnytkään!)



Proteiinin tarpeeni aamulla sain soijavanukkaasta, joka oli muuten hyvää! Nam. 

Aamulla suoritin myös vertailua mantelijuoman ja laktoosittoman, rasvattoman maitojuoman välillä.
Energia pitoisuudeltaan mantelijuoma oli hieman alhaisempi.(Peräti yhden kilocalorin 100ml)Maitojuomassa taas oli huomattavasti enemmän proteiineja 3,3g 100ml, kun taas mantelijuomassa 0,3g 100ml, Vastaavasti kalsiumia näistä kahdesta juomasta löytyi yhtä paljon ja D-vitamiininkin määrä oli melko sama. Mantelijuomasta löytyi lisäksi muita vitamiineja E, B2 ja B12.



Lounas/välipalaksi söin avokado leipäset ja  YOSA välipalan. Avokado on kyllä yksi mahtavimmista hedelmistä ja moniviljaleivän päällä maistui oikein makoisalta. YOSA:n luumukaura välipalakin yllätti minut oikein positiivisesti!



Päivällisen unohdin kuvata, mutta tein meille vihreää currya. Ja mielestäni oli positiivista, että avopuolisoni, äitini ja pikkusiskoni sitä maistaessa he eivät jääneet kaipaamaan lihaa. 

Vihreä curry

pieni vihreä paprika
kaksi sipulia
kukkakaalia
vesikastanian palasia purkillinen
kolme valkosipulinkynttä
pala inkiväärtä
lime
chiliä
curry-maustetta (tarkista sisältääkö suolaa)
ruususuolaa
go green valkoisia papuja purkillinen
Kookosmaitoa 500ml
täysjyvä nuudeleitä kolme kiekkoa

Pilko ja paista kasvikset. Laita vesi kiehumaan nuudeleita varten. Lisää mausteet paistovaiheessa. Raasta inkivääri, valkosipuili ja limenkuori. Lisää ne kasvisten joukkoon. Purista limen mehu kasvisten joukkoon. Huuhdo valkoiset pavut ja lisää ne curryn joukkoon. Lisää kookosmaito ja anna curryn muhia. Tarkista maku ja lisää mahdollisesti suolaa. Viimeiseksi nuudelit joukkoon ja syömään!

Olen tämän kaltasita curryja tehnyt kanasta ja kasviksia voi vaihdella myös oman maun mukaan! 

Lisäksi päivän aikana söin hedelmiä, pähkinöitä ja muutaman porkkanan.






sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Macarons

Macaronsien teossa olen vielä aika alkutaipaleella, jonka takia en jaa omaa ohjettani, sillä se on vielä hieman etsinnässä! Nämä pienen pienet marenkiherkut ovat omalla vaikeudellaan melko koukuttavia.

Itselleni kriittisimmiksi vaiheiksi ovat osoittautuneet: taikinan sekoitus, jota koostumus on oikea, kuorien kuivatus aika, sekä paistaminen.


Tässä kohtaa jännitystä piisasi, sillä edeltävällä kerralla, kun taiteilin macaronsien kanssa en tässä kohtaa tarpeeksi kuivattanut macaronsien pintaa. Ohjeita, joita olen löytänyt internetin ihmeellisestä maailmasta kuivatusaika on vaihdellut 15min-1h. Mikä sinäänsä on aivan ymmärrettävää, sillä pinnan kuvuminen johtuu pitkälti siitä, kuinka kuiva ilma on. Moni ohje suositteleekin testaamaan sormella, onko pintaan muodostunut kelmu, jolloin taikinaa ei enää tulisi tarttua sormiin.




Mikä helpotus, kun macarons kuoret tulivat uunista. Toinen haastava osuus onkin macaronsien paistaminen. Oikean paistoasteen ja ajan löytäminen omalla uunillanikin on vielä hieman etsinnässä! Mutta suurin osa kuorista onnistui! JES! Toisen pellin kohdalla oli huomattavissa sama ilmiö yhden reunan macaronsit eivät oikeen onnistuneet, mutta mitä todennäköisemmin johtuu uunista eikä itse leipojasta!

Kuorien teon jälkeen tuuleekiin eteen, millä täyttäisn nämä ihanuudet! Itse valitsin tällä kertaa vadelmarahkatäytteen! Nam.




Olen kokeillut macaronsien leipomista nyt kolmesti! Onnistumissuhde on tällä hetkellä 
2/3! Kun onnistut macaronsien leipomisessa, se tunne-elämys, joka valtaa mielesi saa sinut yrittämään yhä uudelleen!

torstai 9. lokakuuta 2014

Quesadilla


Jälleen kerran tortillapohjia jäi jäljelle omituinen määrä, kun edeltävänä iltana oltiin syöty tortilloja. Nyt nämä tortillapohjat pääsevät uusiokäyttöön. Quesadillojen väliin voi oikeastaan laittaa, mitä vain jääkaapista sattuu löytymään mm. tortillojen syönnin jälkeen on saattanut jäädä muitakin ainesosia, joiden kohtalo ilman Quesadilloja voisi olla mysteeri. Minun Quesadillat näyttivät tällä kertaa tältä.




2 tortilla pohjaa
3tl sulatejuustoa
tomaattisalsaa
pienen sipulin puolikas
pieni valkosipulinkynsi
n. 30g kinkkusuikaleita
pieni pala kesäkurpitsaa
pieni kourallinen juustoraastetta
pippuria, suolaa, pieni nippu yrttejä

Levitä molemmille tortilla pohjille sulatejuustoa. Toinen on kansi ja toinen pohja. Pohjan päälle laitoin seuraavaksi tomaattisalsan, sipulisilppua, kinkkusuikaleita, kesäkurpitsasuikaleita, muut mausteet ja lopuksi juustoraaste ja kansi. 


Tämän hässäkän laitoin kuumalle pannulle. Käännä ympäri varovasti, jotta toinenkin puoli saa vääriä. Jaa osiin ja tarjoile esimerkiksi guacamolen kanssa.







Itse nautin Quesadillani tänään bataattisosekeiton kanssa.

maanantai 29. syyskuuta 2014

Focaccia

”Focaccia, Italian lahja maailmalle” lainatakseni avopuolisoani. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi monia ihanan näköisiä focaccia leipiä. Päätin kuitenkin itselleni tyypillisellä tavalla yhdistellä näitä ohjeita ja hyvää focacciaa tulikin! Minä tiivistäisinkin focaccian leipomisen kohottamiseen ja oliiviöljyyn!



Leipätaikina:

5dl durumvehnäjauhoja
1tl suolaa
2tl kuivahiivaa
3dl vettä
0,75 dl oliiviöljyä (Todellisuudessa tarvitset huomattavasti paljon enemmän!)

Pinnalle:

kirsikkatomaatteja
sormisuolaa
rosmariininoksia tai kuivattua rosmariinia
oliiviöljyä

Mittaa kuivat aineet isoon leivontakulhoon. (Taikina kohoaa paljon!) Lämmitä vesi 42 asteiseksi. Lisää vuorotellen vettä ja oliiviöljyä taikinaan. Alusta taikinaa noin 5min, jotta saat taikinaan oikean koostumuksen. Itse turvauduin tässä vaiheessa lihasvoiman sijasta sähköiseen. Taikinan tulee jäädä suhteellisen löysäksi, mutta kuitenkin sitkoakin on löydyttävä! 

Laita taikinakulhon päälle kelmu ja tämän jälkeen jääkaappiin kohoamaan. Anna kohota jääkaapissa vähintään 3,5h  monet ohjeet kehottavat, jopa yön yli. 

Tämän  jälkeen voitele vuoka(20cm*30cm) runsaalla määrällä oliiviöljyä(Tällä varmistat sen, että leivän pohjasta tulee ihan rapea.) ja levitä taikina vuokaan. Peitä taikina liinalla ja anna kohota 2h.

Halkaise kirsikkatomaatit, painele taikinaan monttuja ja asettele tomaatin puolikkaat niihin. Seuraavaksi ripottele sormisuola ja rosmariini taikinan päälle, sekä viimeistele pirskottelemalla oliiviöljyä. Ja nyt uuniin! Paista leipää 225 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes leipä on saanut kauniin kullanruskeanvärin. 

Valmiin leivän päälle sivele runsaalla kädellä oliiviöljyä. Leikkaa paloiksi, tarjoile ja nauti!


Focaccian rinnalla tarjosin ystävilleni suklaisia cuppikakkuja vaniljakuorrutteella. Pidän leipomisesta, mutta se, että voit jakaa sen tuotokset ystäviesi kanssa on vielä paljon hienompaa.



keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Porkkanakakku

Syksyisin luonto muuttuu ruskan väreihin. Ilman kylmetessä kaivamme kaapeista syysvaatteet: villapaitoja, villasukkia, pipoja, huveja. Myös iltojen pimetessä kynttilöiden polttaminen lisääntyy ainakin meidän huushollissa ihan kiitettävästi. Miten syksy sitten vaikuttaa leipomiseen, mausteisuutena, täyteläisyytenä nyt kesän raikkaat maut saavat odottaa vuoroaan.

Omassa lapsuudessani leivoin porkkanakakun aina samalla ohjeella, jonka olimme saaneet naapuriltamme syyskortin mukana. Nyt tämä kortti toivon mukaan on säilössä lapsuudenkodissani samaisessa muovirasiassa, jossa muutkin ohjeet ovat. Täytynee etsiä tämä kortti, joku päivä vielä käsiini. Tämän kortin puuttuessa päätinkin sitten suunnitella itse oman porkkanakakkuni.

Heräteostosten huumassa olin ostanut viimeisimmällä kauppareissulla uuden silikonisen kakkuvuoan, jotta oli nyt päästävä kokeilemaan! (Vuoan tilavuus 8dl eli melko pieni kakkuvuoka)




Kakkupohja
n. 3dl porkkanaraastetta (4 pientä porkkanaa)
inkivääriraastetta n.1tl
1dl fariinisokeria
2 kananmunaa
 0,8 dl kookoshiutaleita
1,8 dl vehnäjauhoja
1tl kanelia
0,75tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa
0,5dl omenasosetta
 0,8 dl öljyä

Kuorrutus
60g margariinia
200g tuorejuustoa
2dl tomusokeria
sitruunanmehua oman maun mukaan

  • Kuori porkkanat ja raasta ne. Raasta myös tarvittava inkivääri.
  • Vaahdota fariinisokeri ja huoneenlämpöiset kananmunat.
  •  Sekoita kuivat aineet. ( Esimerkiksi itse mittaan kaikki kuivat aineet pakasterasiaan ja tämän jälkeen kansi kiinni ja ravista. Jauhoseoksesta tulee näin hyvin tasainen, eikä jauhokokkareitakaan juuri ole. Näin vältän usein jauhojen siivilöimisen.)


  • Lisää öljy varovasti sekoittaen sokerivaahtoon. Lisää seuraavaksi kuivat aineet varovasti sekoittaen. Viimeisenä lisää omenasose, porkkana- ja inkivääriraaste edelleen varovaisesti sekoittaen. Nyt voit kaataa taikinan vuokaan. (Mikäli et käytä silikonista vuokaa, voitele vuoka)


  • Paista 175 asteisessa uunissa n. 40min
  • Anna kakun jäähtyä.  Varsinkin silikonisen kakkuvuoan kohdalla kakku kannattaa kumota vasta jäähtyneenä.
  •  Kakku kannattaa tarjoilla vasta seuraavana päivä, jolloin jätän yleensä myös kuorrutteen teon seuraavaan päivään.
  • Kuorrutus: Vatkaa huoneenlämpöistä margariinia. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja tomusokeri. Lopuksi lisää sitruunan mehu oman maun mukaan. Kuorruta kakku. Tarjoile!





Kakkuun voi tehdä helposti erilaisia variaatioita. Esimerkiksi mikäli et ole kookoksenystävä korvaa kookoshiutaleet manteli- tai saksanpähkinärouheella. Tai mikäli et ole tehnyt talvenvaralle omenasosetta voit korvata sen kaupasta löytyvällä omenasoseella tai miksipä omenaa ei voisi raasta taikinan joukkoon. Mahdollisuuksia on monia! 

tiistai 23. syyskuuta 2014

Makumatkailun alku


Olen pohtinut blogin perustamista, jonkin aikaa. Blogini tulee keskittymään erilaisten ideoiden toteuttamiseen. Raportoin niin omista kokeiluistani keittiössä, mutta myös omista sisustusideoistani ja -toteutuksistani.

Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut tekemään asioita itse. Taidot kehittyvät tekemällä, jos pelkäät epäonnistuvasi jo ennen kuin yrität et koskaan edes uskalla kokeilla jotakin uutta. Itseltäni löytyy monen moista hauskaa tarinaa keittiöstä, kuinka kokeilemalla olen taas oppinut huimasti uutta tai miten ei kannata toimia jatkossa. Kaikki lähtee pienestä esimerkiksi sphagettien keittäminen. Sinun on varattava tarpeeksi iso kattila ja laitettava tarpeeksi vettä kattilaan. Tämä oli ensimmäisiä opetuksiani keittiössä. Muuten sphagetit jäävät kattilaan töröttämään pystyyn ja vain osa  kypsyy. Isoäitini monesti on kertonutkin minulle kuinka häntä välillä kauhistutti, kuinka äitini antoi minun touhuta yksin keittiössä. Olen pitänyt sitä yhtenä lahjana itselleni, että minun on annettu kokeilla, epäonnistua, sekä autettu onnistumaan. Sen pohjalta olen luova, rento ja halukas oppimaan paljon uutta.

Ruuanlaiton ja leipomisen myötä olen kiinnostunut aivan uudella tavalla erilaisista mauista ja makuyhdistelmistä. Aikuisuuden kynnyksellä ehkä tärkeimpiä makulöytöjä on ollut punaviinin ja ruuan yhdistäminen. Kuinka ne täydentävätkään toisiaan? Tämän välähdyksen myötä olen pyrkinyt löytämään makuja, joiden avulla voin korostaa muita.


Lähiaikoina olen muuttamassa aivan omaan asuntoon, jonka takia sisustushormonit hyrräävätkin aivan uudella tavalla. Ideoita on niin paljon. Tällä hetkellä keskeneräisiä projekteja uuteen kotiin ovatkin mm. vanhan keittiöpöydän ja tuolien päivitys, valokuvaseinän suunnittelu. Näistä projekteista voitkin lukea jatkossa lisää! 



Tiramisun maistelua Roomassa