maanantai 29. syyskuuta 2014

Focaccia

”Focaccia, Italian lahja maailmalle” lainatakseni avopuolisoani. Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyi monia ihanan näköisiä focaccia leipiä. Päätin kuitenkin itselleni tyypillisellä tavalla yhdistellä näitä ohjeita ja hyvää focacciaa tulikin! Minä tiivistäisinkin focaccian leipomisen kohottamiseen ja oliiviöljyyn!



Leipätaikina:

5dl durumvehnäjauhoja
1tl suolaa
2tl kuivahiivaa
3dl vettä
0,75 dl oliiviöljyä (Todellisuudessa tarvitset huomattavasti paljon enemmän!)

Pinnalle:

kirsikkatomaatteja
sormisuolaa
rosmariininoksia tai kuivattua rosmariinia
oliiviöljyä

Mittaa kuivat aineet isoon leivontakulhoon. (Taikina kohoaa paljon!) Lämmitä vesi 42 asteiseksi. Lisää vuorotellen vettä ja oliiviöljyä taikinaan. Alusta taikinaa noin 5min, jotta saat taikinaan oikean koostumuksen. Itse turvauduin tässä vaiheessa lihasvoiman sijasta sähköiseen. Taikinan tulee jäädä suhteellisen löysäksi, mutta kuitenkin sitkoakin on löydyttävä! 

Laita taikinakulhon päälle kelmu ja tämän jälkeen jääkaappiin kohoamaan. Anna kohota jääkaapissa vähintään 3,5h  monet ohjeet kehottavat, jopa yön yli. 

Tämän  jälkeen voitele vuoka(20cm*30cm) runsaalla määrällä oliiviöljyä(Tällä varmistat sen, että leivän pohjasta tulee ihan rapea.) ja levitä taikina vuokaan. Peitä taikina liinalla ja anna kohota 2h.

Halkaise kirsikkatomaatit, painele taikinaan monttuja ja asettele tomaatin puolikkaat niihin. Seuraavaksi ripottele sormisuola ja rosmariini taikinan päälle, sekä viimeistele pirskottelemalla oliiviöljyä. Ja nyt uuniin! Paista leipää 225 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia, kunnes leipä on saanut kauniin kullanruskeanvärin. 

Valmiin leivän päälle sivele runsaalla kädellä oliiviöljyä. Leikkaa paloiksi, tarjoile ja nauti!


Focaccian rinnalla tarjosin ystävilleni suklaisia cuppikakkuja vaniljakuorrutteella. Pidän leipomisesta, mutta se, että voit jakaa sen tuotokset ystäviesi kanssa on vielä paljon hienompaa.



keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Porkkanakakku

Syksyisin luonto muuttuu ruskan väreihin. Ilman kylmetessä kaivamme kaapeista syysvaatteet: villapaitoja, villasukkia, pipoja, huveja. Myös iltojen pimetessä kynttilöiden polttaminen lisääntyy ainakin meidän huushollissa ihan kiitettävästi. Miten syksy sitten vaikuttaa leipomiseen, mausteisuutena, täyteläisyytenä nyt kesän raikkaat maut saavat odottaa vuoroaan.

Omassa lapsuudessani leivoin porkkanakakun aina samalla ohjeella, jonka olimme saaneet naapuriltamme syyskortin mukana. Nyt tämä kortti toivon mukaan on säilössä lapsuudenkodissani samaisessa muovirasiassa, jossa muutkin ohjeet ovat. Täytynee etsiä tämä kortti, joku päivä vielä käsiini. Tämän kortin puuttuessa päätinkin sitten suunnitella itse oman porkkanakakkuni.

Heräteostosten huumassa olin ostanut viimeisimmällä kauppareissulla uuden silikonisen kakkuvuoan, jotta oli nyt päästävä kokeilemaan! (Vuoan tilavuus 8dl eli melko pieni kakkuvuoka)




Kakkupohja
n. 3dl porkkanaraastetta (4 pientä porkkanaa)
inkivääriraastetta n.1tl
1dl fariinisokeria
2 kananmunaa
 0,8 dl kookoshiutaleita
1,8 dl vehnäjauhoja
1tl kanelia
0,75tl leivinjauhetta
0,5 tl soodaa
0,5dl omenasosetta
 0,8 dl öljyä

Kuorrutus
60g margariinia
200g tuorejuustoa
2dl tomusokeria
sitruunanmehua oman maun mukaan

  • Kuori porkkanat ja raasta ne. Raasta myös tarvittava inkivääri.
  • Vaahdota fariinisokeri ja huoneenlämpöiset kananmunat.
  •  Sekoita kuivat aineet. ( Esimerkiksi itse mittaan kaikki kuivat aineet pakasterasiaan ja tämän jälkeen kansi kiinni ja ravista. Jauhoseoksesta tulee näin hyvin tasainen, eikä jauhokokkareitakaan juuri ole. Näin vältän usein jauhojen siivilöimisen.)


  • Lisää öljy varovasti sekoittaen sokerivaahtoon. Lisää seuraavaksi kuivat aineet varovasti sekoittaen. Viimeisenä lisää omenasose, porkkana- ja inkivääriraaste edelleen varovaisesti sekoittaen. Nyt voit kaataa taikinan vuokaan. (Mikäli et käytä silikonista vuokaa, voitele vuoka)


  • Paista 175 asteisessa uunissa n. 40min
  • Anna kakun jäähtyä.  Varsinkin silikonisen kakkuvuoan kohdalla kakku kannattaa kumota vasta jäähtyneenä.
  •  Kakku kannattaa tarjoilla vasta seuraavana päivä, jolloin jätän yleensä myös kuorrutteen teon seuraavaan päivään.
  • Kuorrutus: Vatkaa huoneenlämpöistä margariinia. Vatkaa joukkoon tuorejuusto ja tomusokeri. Lopuksi lisää sitruunan mehu oman maun mukaan. Kuorruta kakku. Tarjoile!





Kakkuun voi tehdä helposti erilaisia variaatioita. Esimerkiksi mikäli et ole kookoksenystävä korvaa kookoshiutaleet manteli- tai saksanpähkinärouheella. Tai mikäli et ole tehnyt talvenvaralle omenasosetta voit korvata sen kaupasta löytyvällä omenasoseella tai miksipä omenaa ei voisi raasta taikinan joukkoon. Mahdollisuuksia on monia! 

tiistai 23. syyskuuta 2014

Makumatkailun alku


Olen pohtinut blogin perustamista, jonkin aikaa. Blogini tulee keskittymään erilaisten ideoiden toteuttamiseen. Raportoin niin omista kokeiluistani keittiössä, mutta myös omista sisustusideoistani ja -toteutuksistani.

Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut tekemään asioita itse. Taidot kehittyvät tekemällä, jos pelkäät epäonnistuvasi jo ennen kuin yrität et koskaan edes uskalla kokeilla jotakin uutta. Itseltäni löytyy monen moista hauskaa tarinaa keittiöstä, kuinka kokeilemalla olen taas oppinut huimasti uutta tai miten ei kannata toimia jatkossa. Kaikki lähtee pienestä esimerkiksi sphagettien keittäminen. Sinun on varattava tarpeeksi iso kattila ja laitettava tarpeeksi vettä kattilaan. Tämä oli ensimmäisiä opetuksiani keittiössä. Muuten sphagetit jäävät kattilaan töröttämään pystyyn ja vain osa  kypsyy. Isoäitini monesti on kertonutkin minulle kuinka häntä välillä kauhistutti, kuinka äitini antoi minun touhuta yksin keittiössä. Olen pitänyt sitä yhtenä lahjana itselleni, että minun on annettu kokeilla, epäonnistua, sekä autettu onnistumaan. Sen pohjalta olen luova, rento ja halukas oppimaan paljon uutta.

Ruuanlaiton ja leipomisen myötä olen kiinnostunut aivan uudella tavalla erilaisista mauista ja makuyhdistelmistä. Aikuisuuden kynnyksellä ehkä tärkeimpiä makulöytöjä on ollut punaviinin ja ruuan yhdistäminen. Kuinka ne täydentävätkään toisiaan? Tämän välähdyksen myötä olen pyrkinyt löytämään makuja, joiden avulla voin korostaa muita.


Lähiaikoina olen muuttamassa aivan omaan asuntoon, jonka takia sisustushormonit hyrräävätkin aivan uudella tavalla. Ideoita on niin paljon. Tällä hetkellä keskeneräisiä projekteja uuteen kotiin ovatkin mm. vanhan keittiöpöydän ja tuolien päivitys, valokuvaseinän suunnittelu. Näistä projekteista voitkin lukea jatkossa lisää! 



Tiramisun maistelua Roomassa